Miten urapolku kylmäalalle aukeaa?

Kylmäasentaja hallitsee kylmätekniikan perustaidot

Talotekniikan perustutkinto on hyvä startti kylmäalalle, sillä koulutukseen on mahdollista hakeutua ilman aiempia alan opintoja tai työkokemusta. Tutkinto antaa kylmäasennukseen suuntautuvalle opiskelijalle kattavat kylmätekniikan perustaidot. Valmistunut kylmäasentaja osaa huoltaa ja asentaa itsenäisesti erilaisia kylmälaitteita annettujen ohjeiden mukaisesti sekä hallitsee alan perustyökalut ja menetelmät. Opinnot on usein mahdollista suorittaa joustavasti esimerkiksi osittaisina etäopintoina tai oppisopimuskoulutuksena. Tällaista vaihtoehtoa kannattaa kysyä rohkeasti esimerkiksi meiltä HC-Systemsiltä!

Mikäli astetta laajemmat työtehtävät ja vastuualueet vetävät puoleensa, voi perustutkinnon jälkeen suorittaa talotekniikan ammattitutkinnon. Tutkinnon suorittanut ammattilainen on pätevä toimimaan vastuuhenkilönä erilaisten kylmälaitteiden huolto- ja asennustöissä. Lisäksi hän voi tarvittaessa toimia asennustyömaan työnjohtajana ja perehdyttää uusia kylmäasentajia työtehtäviin. Aina perustutkintoa ei edes tarvita ammattitutkinnon suorittamiseksi. Tutkinnon suorittaminen onnistuu, jos alan työkokemusta on ehtinyt kertyä useampi vuosi jo entuudestaan.

Talotekniikan perustutkintoa tarjoavat esimerkiksi Turun AKK, Jyväskylän Gradia ja useat muut oppilaitokset ympäri Suomen. Ammattitutkinnon suorittaminen sen sijaan onnistuu esimerkiksi Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa.

Molempia tutkintoja järjestää Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, joka sijaitsee Keravalla. Talotekniikan perus- ja ammattitutkinnot mahdollistavat myös hakeutumisen jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun.

 

Kylmämestarin tutkinto valmentaa toimihenkilötehtäviin

Talotekniikan erikoisammattitutkinto on toisen asteen tutkinnoista korkein. Se on tarkoitettu jo useita vuosia alalla toimineille ammattilaisille, jotka pyrkivät toimihenkilötehtäviin tai haluavat vahvistaa osaamistaan niissä. Tavallista onkin, että kylmäasentajana toiminut henkilö siirtyy toimihenkilötehtäviin suoritettuaan osaamistaan täydentävän kylmämestarin koulutuksen.

Tutkinnon suorittanut kylmämestari voi toimia työnjohto- ja projektinhoitotehtävissä. Hän voi esimerkiksi suunnitella asiakkaan tarpeiden mukaisia kylmäjärjestelmiä, sekä laskea ja hinnoitella projektikokonaisuuksia. Lisäksi hän osaa ohjeistaa asiakasta valmiin kylmäjärjestelmän käytössä ja toimia tarvittaessa myös esihenkilötehtävissä. Kylmämestariksi kouluttautuminen vaatii työkokemusta ja teknillisen alan koulutusta, kuten talotekniikan ammattitutkintoa. Kylmämestareita kouluttaa Lahdessa sijaitseva Koulutuskeskus Salpaus.

 

Kylmäalaa voi opiskella myös osana insinööriopintoja korkeakouluissa

Tällä hetkellä Suomen yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät tarjoa mahdollisuutta erikoistua suoraan jäähdytys- tai kylmätekniikkaan. Sen sijaan useat korkeakoulut tarjoavat kursseja aihealueeseen liittyen osana insinööriopintoja. Kurssit voivat olla osa energia-, ympäristö- tai talotekniikan opintoja. Opinnot valmentavat esimerkiksi kylmäalan suunnittelutehtäviin, mutta kurssien sisällöissä, aihepiireissä ja laajuuksissa on paljon vaihtelua oppilaitosten välillä. Kylmätekniikan kursseja voi opiskella esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa Helsingissä osana talotekniikan opintoja tai Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kotkassa osana energiatekniikan opintoja.

 

Hanki erikoisosaamista kylmäsuunnittelijan koulutuksella

Suomen LVI-liitto tarjoaa kylmäsuunnittelijan koulutusta kylmäalan ammattilaisille. Kylmäsuunnittelijan koulutus on tarvelähtöinen, sillä jäähdytys- ja kylmäjärjestelmien suunnittelu vaatii laajaa erityisosaamista ja oman osaamisen päivittämistä. Koulutus antaa kattavan kuvan erilaisista kylmäjärjestelmistä, alaa ohjaavasta lainsäädännöstä ja määräyksistä sekä järjestelmien suunnittelusta. Lisäksi koulutus valmentaa FISE kylmäsuunnittelijan pätevyystenttiin, jonka tarkoituksena on tukea koko alan ammattitaidon ylläpitoa.

 

 

TAKAISIN